Miska on ollut minulla nyt jo päälle kaksi kuukautta. Alku tuntui hankalalta, kun Miska pelkäsi muita ihmisiä ja kiintyi ehkä hieman liikaakin minuun. Lisäksi kovin haukkuherkkä tapaus on kyseessä. Vaikka haukkumista olen saanut kitkettyä hieman pois, niin kodin puolustaminen on Miskan luonteessa ja käytävän äänille tulee haukuttua usein. Onneksi rapun viidestä muusta asunnosta kahdesta löytyy koiria ja ainakin yksi koiraton naapuri on vain naureskellut, että Miska aina toivottaa heidät tervetulleiksi kotiin. Myös ihmispelkoa olemme opetelleet pois ja apuna tässä ovat toimineet perheeni, kaverini ja makupalat.
Vaikka sanoinkin, että alku oli hankalaa, niin se on myös palkitsevaa. Tällä hetkellä Miska on kuin mikä tahansa kahdeksan kuukauden ikäinen koirapoitsu, energiaa olisi vaikka muille jakaa ja välillä saattaa olla vähän liian kivaa, että emäntää kuunneltaisiin, mutta yleisesti hihnassa kulkeminen luonnistuu ja uusia käskyjä opetellaan aina silloin tällöin (ja ei voi sanoa muuta kuin, että nopeasti oppii).
Koitan tulevaisuudessakin pistää päivityksiä silloin tällöin ja kertoilla hieman kuulumisia. Toivottavasti tästä blogista on hyötyä ja innostusta jollekin rescuekoiraa harkitsevalle : )
Jos harkitset rescuekoiraa, mieti ensin, millaiset valmiudet sinulla itselläsi on koiran ottamiseen. Kun olet itse omasta mielestäsi varma, että pystyt ottamaan koiran ja sinulla on aikaa ja kärsivällisyyttä koiraan, joka ei ole tottunut kotikoiran tavoille, tutustu ja ota yhteyttä johonkin rescuekoirajärjestöön. Järjestön koiravaraajat päättävät lopulta, oletko sopiva koiranomistajaksi ja auttavat sinua myös etsimään sinulle sopivan koiran.
